Mintut repsottavat amppelissa. Yöllä on ollut halla. Pensaikko harvenee. Nurmi värittyy lehdistä. Varpaat tietävät: on aika lähteä etelään.
Työhuone on täynnä matkalaukkuja, digitekniikkaa, vaatekasoja ja lääkepurkkeja. Tällä kertaa lähdemme mini varusteilla. En edes pakkaa pöytäliinaa, joka tähän asti on seurannut kaikkialle. Enää ei ole kovin jännittävää tai juhlallista valmistella lähtöä. Nyt alkaa seitsemäs ajallisesti pitkä matkamme yhdessä. Tuntuu kuin muuttaisi kesämökille kolmeksi kuukaudeksi. Matka alkaa 4.10.
Tällä kertaa Italiasta tuli oliivien kutsu. Viimeksi Roomassa tuli heitettyä Treviin raha ja sehän takaa paluun.
Ystävämme ostivat maatilan Palazzosta, Italiasta. Ilmoittauduimme remonttikavereiksi, koska tänä syksynä ei ole viininkorjuuta eikä polkiaisia. Viini on vasta istutettu (toivottavasti). Kaupan kylkijäisiksi heille tuli muhkea oliivitarha. Ehkä emme vielä pääse kampaamaa oliivejakaan, koska sato korjataan tavallisesti lähempänä joulua, joskus jopa tammikuussa, mutta pääsemme haistelemaan maaseutua. Kuvissa maisemat ovat mahtavat.
Roomasta olemme vuokranneet pienen auton, jolla porhallamme mutkaisia vuoristoteitä. Yö tulee vastaan pian. Meillä on kokemusta Italian ja Espanjan öisistä teistä vuoristossa, joten suosiolla varasimme tunnin ajomatkan päästä, Hotelli Umbriasta, huoneen. Sää näyttää palaavan hellerajalle. Se sopii meille hyvin. Seuraavana päivänä taitamme loput kaksi ja puoli tuntia matkasta. Meillä on navigaattori. Emme eksy.
Pohdimme ajellako Venetsian Bienalea katsomaan vai risteillä Toscanassa. Ehkä yö tai pari Firenzessä ihania muistoja lämmittelemässä. Vappu 2012 siellä oli unohtumaton. Auton palautamme 15.10 Pisaan ja sieltä lennämme Rayan Airin koneella Lissaboniin. Yövymme siellä ja ajelemme bussilla Lagosiin. Paluulento on varattu 12.12.
Torien syyssatoa ja pitkiä rantalenkkejä odotellessa.
Sinikka ja Markku