sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Markku ja Sinikka Portugalissa: Alfa Romeolla Umbriaan

Markku ja Sinikka Portugalissa: Alfa Romeolla Umbriaan: Ajelimme lokakuun 4. iltapäivällä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Tyttäreni Mimosa tuli suoraan esiintymiskeikalta maskit naamassa Hipun ja ...

Alfa Romeolla Umbriaan

Ajelimme lokakuun 4. iltapäivällä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Tyttäreni Mimosa tuli suoraan esiintymiskeikalta maskit naamassa Hipun ja omalle keikalleen kiiruhtavan puolisonsa kanssa saattamaan ja hakemaan automme lainaksi. Hippu heräsi sopivasti päiväuniltaan. Sain hyvästellä mummin tähtisilmän.


Mimosa Masterpiece esityksensä maskissa ja
vähän roolissakin
heti esityksen jälkeen. Ehdimme  näytelmän
ensi-iltaan ennen lähtöämme
Lento Roomaan oli vaivaton ja halpa. Olimme varanneet auton netistä rentalcars.com'in kautta. Valitsin halvimman eli Fiat Punton. Hinta 11 päivää oli edullinen. Maksaisimme vain reilut 12 €/vrk. Tulostin sivun ja tiedot koneelta. Panin ohuesti merkille vuokrauspaikan olevan lentokentän ulkopuolella ja kyyti sinne kentältä. Sille joka ei koskaan ole ollut Rooman lentokentällä, voin kertoa: Kävelyä tulee riittävästi eikä ole mitenkään selvää kuinka monta kilometriä tulee juostua. Olimme oppineet jo monta Roomaa sitten ettei pariskunnan pidä erota toisistaa tällä kentällä, mikäli vuokrataan auto, eikä muustakaan syystä. Kiisimme ehkä kolme kilometriä matkatavarakärryn kanssa autonvuokraustiskille. Siellä ei ollut Firefly´n palvelua. Kolme kilometriä takaisin ja kysymään joltain. Avulias taksikuski kyseli italialaisilta ja soitti pari tulista puhelua. Vielä kilometri ja oranssin seinän vieressä olisi kuljetus. Ei ollut. Ehkä puolen tunnin kuluttua tuli keskirampille pikkubussi, joka poimi meidät ja joukon muita. Aurinko oli jo laskenut. Ajoimme varsin pitkän matkan. Perillä vuokrausfirmassa oli odoteltava vuoroa. Olimme tyytyväisiä siihen, että varasimme hotellin tunnin ajomatkan päähän Roomasta ja huolissamme, koska hotelliin ilmoittamamme tuloaika alkoi umpeutua. Jospa respa ei ole enää auki…

Tämä valaiseva esittely löytyi autovuokraamon ulkoseinästä. Huomatkaa navetta sanan
alkuperä.
Markku alkoi hoidella varausta. Tyttö ilmoitti ettei paperimme ole voucher eikä mitään varausta siis ole! Heidän olisi siis pitänyt lähettää sähköpostiini vielä toinen lappu eikä sitä oltu tehty. Lady siirtyi palvelemaan muita asiakkaita. Puutuin asiaan. Hän soitti Rentalcars'iin. Ilmeisesti uutta varausta alettiin käsitellä. Aika juoksi, mutta meille ei tapahtunut mitään. Siloin jostain nousi italialisten esivanhempieni henki (isätä saatu sukunimi Rossi on Italian toiseksi yleisin nimi), otin kädet käyttöön, nostin äänen volyymiä ja korkeutta huomattavasti ja kajautin: Meille on parasta olla auto heti tai me lähdemme ja vaihdamme firmaa! Liikettä syntyi. Nyt auto olikin Alfa Romeo Giulietta ja hintaa tuplat verattuna varattuun autoon. Se oli pakko ottaa. Aika jyräkkä kärry Markulle, joka on jo reilut kolme vuotta ajanut letkeää automaattivaihteista Huyndaita. Pienen hämmennyksen jälkeen, kuteni se ettemme osanneet avata takaluukkua ( paina auton pyöreää logoa), jalka kaasulle ja Rooman kiertotielle kohti Firenzen moottorotietä. Aina yhtä ihana se hetki kun näkee valtavat pinjat ja mustat sypressit. On palannut Italiaan. Yötaivas oli musteen sininen.
Meillä oli sekä navigaattori, että ystävämme Riitan kirjoittamat ajo-ohjeet. He olivat suositelleet yöpymistä. Joutuisimme ylittämään Apenniinit ennen kuin olisimme Marchessa ja olimme oppineet jo hyvin kauan sitten ettei mutkaisilla vuoristoteillä ole helppo ajaa edes päivällä.
Olin etsinyt sympaattista halpaa hotelia. Albergo Umbriaan joutui ajamaan hetken sivutietä, mutta 2000 v vanha kylä on näkemisen arvoinen. Hotellin ovi oli kiinni. Viereisestä ravintolasta purkautui iloinen ja äänekäs seurue. Kurkistimme sisälle. Pitkässä pöydässä aterioi perhe. Pöydän päästä nousi hymyilevä mies.

Hyvin nälkäinen Markku. Takana Carlon perhe ruokailemassa. Helpotus ja rentous tuli kun sai lasin punaviiniä.
Yritin kysyä hotellista, mutta hän sanoi: "Minä tiedän keitä te olette, tervetuloa". Ohitimme matkallamme respaan lastaan imettävän äidin. Kun passit ja avain oli vaihdettu, isäntä ehdotti illallista ravintolassaan. Arveli varsin oikein pizzan ja viinin maistuvan. Carlo sai meidät heti tuntemaan olomme kotoisaksi. Huone maksoi 50 €. Pizza maksoi 6.00 ja viinilasilinen 2.50 €. Tarjoilijana oli se imettävä äiti. Nonna ( iso-äiti) nukutteli sillä aikaa vauvaa olkaansa vasten. Koko perhe työskenteli hotellissa. Kello oli jo 23.

Tämä oli minun pizzani. Markulla oli kolmen juuston ja tryffelilastujen peittämä herkku. Kyllä italialainen osaa pizzan tehdä!
Näköalat terassilta laaksoon ovat huikeat. Talvisin aamiaista ei valitettavasti tarjota ulkona. Sanokaa terveisiä Carlolle jos käytte siellä.

Carlon aamuhymy ja iloiset jutut valaisivat aamun. Trip adviser suosittelee kuten minäkin.

On kulunut 23 vuotta siitä kesästä, milloin minun piti viettää perheeni ja ystävieni perheen kanssa Umbriassa ja Roomassa. Meillä oli jo 400 v vanha talo varattuna. Talon pihassa kasvoi kolme sitruunapuuta. Se kesä, jota ei sittenkään vietetty Umbriassa, muutti hyvin monen ihmisen elämän. Siitä alkoi tie avioeroon ja suureen elämän muutokseen meille kaikille. Nyt tuntui mukavalle maksaa kalavelkaa menneisyydelle. Olin Umbriassa rakastamani miehen kanssa ja auto on Alfa Romeo Giulietta. Kehä on mennyt umpeen.


Emme tilanneet Alfa Romeota, mutta se halusi tulla tälle matkalle. Onhan tämä Giuietta (Juulia) kaunis neito ja Romeo ratissa komea.

Myöhemmin muistimme rentalcars'in toisen kämmin. Vuoden alussa olimme tulossa Faron lentokentältä Lagosiin Portugalissa. Olimme varanneet samalla tavalla halvan auton kolmeksi kuukaudeksi. Meille ilmoitettiin ettei varaamaamme autoa ollut saatavilla ja seuraava malli maksaisi kaksinkertaisesti, kuten tämä Rooman autommekin. Jätimme Lagosissa auton ottamatta. Nyt ei ollut sitä mahdollisuutta. En siis suosittele rentalcars'in palveluksia. Tavallisesti auton vaihto isompaan menee muilla firmoilla samaan hintaan kuin on alunperin sovittu, mikäli ko autoa ei ole saatavilla. Firman menettely viittaa vahvasti huijaukseen tai ammattitaidottomuuteen. Meitä on vedätetty kahdesti, mutta kolmatta kertaa ei tule.

Sinikka ja Markku