Lagosiin saavuttuamme kiiruhdimme heti ensi töiksemme ruotsalaisen hovikampaajamme Carinan luokse varaamaan Sinikalle aikaa hiusten värjäykseen ja leikkuuseen. Sen hinta on täällä vain puolet Suomen hinnoista. Itse kävin siellä pari viikkoa myöhemmin. Hinta oli 14 euroa. Carinan "tietotoimistosta" saimme vinkin hyvästä optikkoliikkeesta, jonne oitis. Palvelu oli ystävällistä ja joutuisaa, jollei laske vanhojen tietokoneiden hitautta ja netin takkuja. Tuota pikaa kadun toiselta puolelta kiiruhti silmälääkäri ja kaappasi minut mukaansa tehden hyvin perusteellisen tarkastuksen ja määräsi minulle uudet lasit. Jaoa Garcian ikivanha iberialainen sukunimi tarkoittaa suomeksi karhua. Tämä ilmeni myös hänen ulkoisesta olemuksestaan. Garcia kehui vuolaasti silmäpohjieni kuntoa ja lähinäköäni. "Gold preserves" hän sanoi. Se on portugalilainen sanonta joka viittaa varallisuuden ihmeitä tekevään vaikutukseen. Palatessamme optikkoliikkeen puolelle hän suureen ääneen toitotti myyjille: "Tässä on rikas mies! Antakaa hänelle hyvät sangat ja linssit". Kehyksistä olikin sattumoisin erikoistarjous. Halusin vaihteeksi hieman väriä ja päädyin Guessin sankoihin, joissa on hivenen punaista.
 |
| Guess who? |
Linssit ovat lähes kaikilla herkuilla, fotokromaattisetkin eli itsestää auringon valossa tummuvat. Se on täällä sangen tärkeä ominaisuus. Ne maksoivat sankoineen päivineen reilusti yli 600 euroa, mikä on samaa tasoa kuin vastaavat Suomessa. Toimitus oli nopea. Yksi viikko. Suomessa olen saanut odottaa ensin lääkäriaikaa ja lasejakin ainakin kaksi viikkoa.
 |
| Kapteeni Haddoc kaipaa merta. Lasit pitää välillä ottaa pois. Alamme kumpikin muistuttaa pöllöä kun aurinko ei pääse ruskettamaan silmän ympäryksiä. |
Tohtori Garcian kommentit rikkaista pohjoismaalaisista jäivät hieman kaivertamaan. Se palautti mieleeni Suomessakin julkisuudessa viime aikoina velloneet keskustelut rikkaista suomalaisista veropakolaisista, jotka Portugaliin muuttaessaan saavat verovapauden eläketuloistaan. Veroetu voi monenkin kohdalla merkitä tuhansia euroja kuukaudessa, joillakin vieläkin enemmän. Itselläni tätä moraalista ongelmaa ei ole, sillä valtion pitkäaikaisena renkinä maksan verot eläkkeestäni täysimääräisenä Suomeen.
Täällä asuakseen ei edes tarvitse olla rikas. Toimeen tulee pienilläkin eläketuloilla, jopa paremmin kuin Suomessa. Todella rikkaat eivät tarvitsisi näitä Portugalin suomia veroetuisuuksia voisidakseen tulla toimeen ruhtinaallisesti ja harrastaa täällä tärkeinä pitämiään asioita.
 |
| Silloin tällöin joku kutsuu tuttunsa lounaalle. Tällä kertaa istumme Retiro da Trindaden katetulla terassilla. |
Monet ulkomaalaiset, myös suomalaiset tulevat tänne asumaan terveydelle suosiollisen ilmaston vuoksi. Useimmat tuntemani suomalaiset ovat tulleet tänne nimenomaa terveydellisistä syistä. Vakavaa sairautta potevat saavat kuin ihmeen kaupalla lisää elinaikaa. Sitä mekin tavoittelemme. Joidenkin täällä pitkään asuneiden ikää on vaikea uskoa. Kullan lisäksi näyttää aurinkokin säilövän.
 |
| Luovuutta ja rantataidetta syntyy innokkaissa käsissä. |
 |
| Kauniita neitoja makailee rannoila. Yhä on kesä. |
Täällä terveyspalvelut ovat hyvin saatavilla, jopa osan vuotta asuville. Itse joudun
verenohennuslääkkeen johdosta käymään säännöllisesti testeissä. Ne hoituvat paikallisessa terveyskeskuksessa. Tosin niiden saamiseen täytyy varata hieman enemmän aikaa kuin Suomessa. Täällä ruuhkat hoituvat joskus vielä vähän pidemmällä jonotusajalla, mutta hinta on tavattoman halpa.
Olemme Potugalissa nyt neljättä kertaa noin 3 kuukauden oleskelujaksolla. Alamme jo pitää tätä toisena kotinamme. Tälläkin kertaa aloitimme heti tultuamme säännölliset päivittäiset kävelylenkit. Jos aurinko paistaa, kiiruhdamme meren rantaan. Rakastamme kävelyä hietikolla ja rantavedessä. Jalkahoito on täydellinen. Jos on sateista, kaappaamme ostoskärryn ja repun selkään. Käymme jalkapatikassa kauppareissulla hieman kauempana sijaitsevissa ostoskeskuksissa. Näin kertyy kävelyä helposti 5-10 kilometriä kerralla.
Markku
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti